Etsi
  • Sos Ry

Zagrebin ekskursio 15.10.-19.10.17

SOS ry:n jäsenillä on tapana järjestää ulkomaan ekskursio joka toinen vuosi. Keväällä alettiin selvittelemään, kuinka moni on lähdössä matkaan. Pienen pohtimisen jälkeen päätimme porukalla kohteeksi Kroatian pääkaupungin Zagrebin!

Sitten alkoi varainkeruu ja yhteydenotot eri paikkoihin. Haimme projektitukea Tamylta ja TaSo ry:ltä ja saimme myös SOS ry:ltä avustusta. Kokeilimme myös kirppispöydän pitoa, mutta se ei juurikaan tuottanut (noin 10e ":D"). Loput matkakuluista kustansimme itse.

Ennen matkaa piti tietenkin päättää matkan ajankohta ja pituus sekä varata lennot, majoitus ja ottaa yhteyttä haluamiimme kohteisiin. Päädyimme järjestämään ekskursion 15.-19.10. Saimme hankittua juuri sopivat lennot ja hyvän hintaisen majoituksen. Majoituksen puitteet ja kuvat olivat hienot, mutta todellisuus saattoi olla joiltain osin hieman toinen. Paluumatkaa pidensi myös välilasku Kööpenhaminassa, mutta sekin sujui ilman suurempia ongelmia. Ennen reissua olimme yhteydessä Kroatian yliopiston sosiaalityön professori Gordana Berciin, joka otti meidät vastaan yliopistolla ja sai järjestettyä meille myös vierailun lastenkotiin! Sunnuntaiaamuna 15.10. ekskursiomme starttasi ja lähdimme junalla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja Zagrebin lämpöä (päivisin siellä oli yli 20 astetta!).



Matkamme toisena päivänä agendanamme oli tutustua Zagrebin yliopistoon ja sosiaalityön tutkinto-ohjelmaan, joka on osa Oikeustieteiden tiedekuntaa. Sosiaalityön laitoksella on oma rakennuksensa, johon matkasimme pari kilometriä Zagrebin keskustasta vihdoin tapaamaan ihanaa koordinaattoriamme Gordanaa. Meidät otettiin yliopistolla lämmöllä vastaan ja pian pääsimmekin keskustelemaan Kroatian sosiaalityöstä, sosiaalityön opinnoista sekä niiden erityispiirteistä. Zagrebin yliopistossa sosiaalityön opinnot jakautuvat neljän vuoden Bachelor-tason tutkintoon sekä yhden vuoden maisteriohjelmaan. Sosiaalityön maisteriohjelmia on useampia, ja niihin tulee hakea erikseen. Kroatiassa sosiaalityöntekijät siis erikoistuvat opinnoissaan johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Saimme kuulla erilaisista kursseista ja laitoksen painotuksista tutkimuksen ja opetuksen suhteen. Myös Erasmus-vaihtoon lähteminen alkoi kiinnostamaan yhä enemmän, kun tutustuimme sosiaalityön opintojen kansainvälisiin kursseihin. Esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan sekä nuorisorikollisuuteen oli omat kurssinsa, jotka olisivat varmasti hurjan mielenkiintoisia ja antoisia! Oli mielenkiintoista keskustella siitä, millaisena sosiaalityön arvostus koetaan ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet sosiaalityön paikkaan ja tilaan. Yllätyimme siitä, miten Jugoslavian ajat nähtiin sosiaalityön näkökulmasta positiivisempana kuin nykyään. Sosiaalityön kenttä oli tällöin laajempi, ja palvelut olivat monipuolisia. Sodan jälkeen kaikki oli sekaisin ja ihmisten avuntarve painottui kriisityöhön sekä terapeuttiseen asiakastyöhön. Tästä johtuen sosiaalityön näkökulma kaventui psykologisten elementtien runsauden kasvaessa. Sosiaalityön arvostus maassa on heikkoa, ja alan ammattilaiset pyrkivät tekemään kovasti työtä sen eteen, että sosiaalityön kuva ulospäin kohentuisi ja että sen erityisyys ja tärkeys huomioitaisiin laajemmin. Oli erittäin mielenkiintoista päästä kertomaan sosiaalityöstä Suomessa, sen kehittymisestä ja nykytilasta. Vertailimme paljon maidemme välisiä eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä sosiaalityön kannalta. Keskustelimme myös sosiaalityön yksikön johtajan kanssa, joka oli sattumoisin vieraillut joskus Suomessa. Hän piti mahtavana sitä, kuinka jo vuosikymmeniä sitten Suomessa oltiin paljon avoimempia huono-osaisuuden ja erinäisten ongelmien kanssa kuin esimerkiksi Krotiassa. Hän painotti myös sitä, että valitettavasti vasta nyt laitosmaisuutta aletaan siellä purkamaan, mutta onneksi edistystä on tapahtunut.

Ihana Gordana ja yliopiston edusta

Zagrebin yliopistoon ja sosiaalityön tutkinto-ohjelmaan tutustumisen lisäksi saimme upean mahdollisuuden vierailla myös lastenkodissa. Zagrebin lastenkoti sijaitsi aivan yliopistorakennuksen vieressä, kauniilla kampusalueella. Vierailun lastenkodille oli järjestänyt siis sosiaalityön professori Gordana Berc. Paikan päällä meitä oli vastassa pitkän uran tehnyt sosiaalityöntekijä. Tapaamisen alussa juttelimme sosiaalityöstä käytännön ammattina ja saimme myös esittää työntekijälle kysymyksiä. Olimme kaikki yllättyneitä siitä, kuinka samankaltaista sosiaalityötä Kroatiassa tehdään kuin Suomessa. Myös sosiaalityöntekijän esiin tuomat ongelmakohdat olivat samoja kuin täällä meillä. Keskustelimme esimerkiksi työntekijöiden hyvinvoinnista ja ammatin harjoittamisen resursseista. Paikkana lastenkoti oli hurmaava. Upea sijainti kampuksen läheisyydessä korkealla kukkulalla tarjosi hienot näköalat ja vanhassa rakennuksessa oli oma tunnelmansa. Osassa rakennusta oli remontti meneillään, mutta siitä huolimatta tilat olivat siistejä ja lapsille turvallisiksi suunniteltu. Rakennus kätki sisäänsä leikkimiseen, nukkumiseen, syömiseen ja terapia-/asiakastapaamisiin tarkoitettuja tiloja. Lastenkodista oli selkeästi pyritty tekemään kodinomainen ja siinä oli myös onnistuttu.

Lastenkodin leikkiterassi

Lastenkodin toiminta itsessään toi mieleen toimivan yhdistelmän naisten ensikotia ja lasten sijoituslaitosta. Laitokseen sijoitettiin ensisijaisesti alle 7-vuotiaita lapsia, joista osa oli huostaanotettuja. Osa taas tuli lastenkotiin äitiensä kanssa, esimerkiksi vanhemman työ- tai opiskelupäivän ajaksi. Tällaisella toiminnalla pyrittiin auttamaan puutteellisen tukiverkoston myötä syntyvissä ongelmissa. Sosiaalityöntekijä kertoi, että työmuotona eniten käytettiin erilaista ryhmätoimintaa. Ryhmätoiminnan lisäksi sosiaalityöntekijä (samoin kuin tiedekunnan dekaanikin) kuulutti avohuollon ja erityisesti lastenkodin ulkopuolella tapahtuvien asiakaskohtaamisten perään. Asiakkaiden tuen ja tarpeiden määrä vaihteli, mutta sama ajatus päti kuin meillä Suomessakin – lapsen etu aina ensin. Zagreb tarjosi myös akateemisen sivistyksen ja sosiaalityön käytännön näkökulman lisäksi paljon muuta nähtävää ja koettavaa. Yksi päivä reissussa kului kierrellen kuuluisia kaupunkikohteita: Särkyneiden suhteiden museo, katedraali ja torit näyttivät toisenlaista puolta Kroatiasta. Kaiken kaikkiaan näytimme siis kuta kuinkin tältä reissatessa pitkin Zagrebin katuja:

The Museum of Broken Relationships on juurikin sitä mitä nimi kertoo, eli museo tavalla tai toisella päättyneistä suhteista. Suhteet eivät olleet välttämättä niitä perinteisiä parisuhteita, vaan mukaan mahtui myös katkenneita lapsi-vanhempi suhteita ja pieleen menneitä ystävyyksiä. Kaikki esineet ja tavarat museossa ovat sinne lahjoitettuja ja tarinat lähettäjien henkilökohtaisia kokemuksia. Henkilökohtaisuus ja koskettavuus näkyivät myös itse vierailussa: kymmenet kävijät samassa huoneessa keskittyneenä lukemaan tarinoita hiljaisuudessa.

Torikulttuuri Zagrebissa taas oli aivan oma maailmansa. Oli kymmeniä ja kymmeniä kojuja, joista vuoroin sai vihanneksia, hedelmiä ja muita herkkuja. Toisaalta oli myös kojuja, joista löytyi käsintehtyjä matkamuistoja, orgaanisia rasvoja ja vähintään joka kolmannesta kojusta löytyi laventelia ja kurpitsansiemeniä. Tuputtamiskulttuuria tai ”sisään heittoa” ei torilla tapahtunut, toisaalta tätä ei harrastettu myöskään muualla.

Kolmas pakollisesti mainittava kohde on katedraali, joka on Zagrebin korkein rakennus. Rakennuksena se pelkästään oli jo mahtava, tunnelmaa lisäsi myös sattumoisin katedraalin ulkopuolelle sijoittunut marssisaattue, joka koostui soittajista ja hevosista.

Edellä mainittujen lisäksi kävimme tietenkin shoppailemassa yhdessä Zagrebin kauppakeskuksista sekä Ilica-nimisellä kauppakadulla. Reissun aikana tuli myös hieman tutustuttua keskustan terasseihin, yöelämään ja ihmisiin (jopa Kanadasta asti!!). Joka päivä kävimme tietenkin myös ulkona syömässä - usein kahdesti päivässä. Zagrebista löytyi hinnaltaan ja laadultaan eritasoisia ravintoloita. Opiskelijoina suosimme tietenkin halpoja paikkoja, mutta se näkyi myös tietyllä tapaa ajoittain ruuasta. Viimeisenä iltana panostimme ja päätimme valita hiukan hintavamman paikan ja saimmekin rahoillemme hyvin vastinetta.

Torstaina 19.10. aamuyöllä jätimme Zagrebin taaksemme ja pikaisen vaihdon kautta Kööpenhaminassa pääsimme torstai-iltana turvallisesti Suomeen. Isot kiitokset matkan mahdollistamisesta Tamylle, Taso ry:lle ja SOS ry:lle! - Jasmiina, Tiia, Hanna & Minttu





Tämä teksti on julkaistu alun perin osoitteessa https://sosry.blogspot.com.

3 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Vuoden 2020 hallitus ja aktiivit

Uusi vuosi on vihdoin käynnistynyt myös SOS ry:n osalta, ja näin ollen ainejärjestömme hallitus- ja aktiivijoukko on aloittanut uusin voimin. Tänä vuonna mahtava joukkomme koostuu monipuolisesta kat

Puheenjohtajan terveiset

Hei, maaliskuu on jo pitkällä, ja sen myötä toisen vuoden opiskelijoiden käytännön opetuksessakin lähestytään jo jakson puoliväliä. Nyt on myös aika puheenjohtajan terveisille täällä blogin puolella

Sosiaalityö on...

Hyvää kansainvälistä sosiaalityön päivää! Mitä sosiaalityö on? Miksi opiskelet sosiaalityötä? Mikä on parasta sosiaalityössä? Minä kysyin, ja te vastasitte! "Parasta on työn merkityksellisyys ja arvol